Tietoa hypnoosista

Mitä hypnoosi on ja minkälaisiin ongelmiin sitä voidaan hoidollisesti käyttää?

Hypnoterapiassa on kyse mm. hypnoottisesta transsista, mielikuvista, tarkkaavaisuuden muuntumisesta, suggestioista ja rentoutumisesta. Hypnoosi on tila, jossa ympäröivä todellisuus jää ikään kuin taka-alalle tarkkaavuuden suuntautuessa sisäiseen maailmaan. Hypnoosissa yksilön tiedostamaton eli alitajunta ikään kuin virittyy, jolloin se on herkempi ottamaan vastaan suggestioita, joita hypnoterapeutti antaa. Hypnoosissa liikutaan osittain symbolisessa todellisuudessa, jonka lainalaisuudet poikkeavat tietoisen logiikan säännöistä. Myös autonomisen hermoston toiminta ja motorinen tahdonalainen sääntely muuntuvat. Hypnoosi saa aikaan aivokuvantamistekniikoilla mitattavissa olevia aivotoiminnan muutoksia. Ihminen pääsee luonnollisesti hypnoottisiin tiloihin vaikkapa tuijottamalla nuotiota tai merta, jolloin tarkkaavaisuuden tila muuntuu ja muu ympäristö ikään kuin jää taka-alalle merkityksettömäksi. Hypnoterapiassa onkin pohjimmiltaan kyse siitä, että hypnoterapeutti auttaa ihmistä pääsemään tähän hypnoottiseen tilaan. Monet hypnoosiin perehtyneet asiantuntijat mieltävät hypnoosin olevan pohjimmiltaan itse tuotettua, jolloin hypnoterapeutti vain ohjaa ihmisen hypnoositranssiin. Terapeuttisessa mielessä hypnoosilla tarkoitetaan usein hypnoterapeutin suorittamaa hypnoosiin vaivuttamista ja suggestioiden antamista tavoitteellisesti jonkin tietyn ongelmakentän työstämiseksi.

Usein hypnoosihoitoa käytetään osana muuta psykologista tai lääketieteellistä hoitoa. Tarkoin rajatuissa ongelmissa sitä voidaan kuitenkin käyttää myös ainoana hoitomenetelmänä. Asiakas ei ole vain passiivinen suggestioiden vastaanottaja vaan hänet voidaan nähdä aktiivisena osallistujana. 

Kliinisessä kontekstissa hypnoosia käytetään hyvin monien ongelmien hoidossa. Ahdistus, stressi, masennus, päihteet, painonhallinta, unettomuus, kipu ja ruumiilliset sairaudet muodostavat usein ongelmavyyhtejä, joiden hoito saattaa olla haastavaa. Hypnoosia voidaan käyttää osana kokonaisvaltaista hoitoa tai yksinkertaisemmissa ongelmissa myös ainoana välineenä ongelmien työstämiseksi. Hypnoosi ei aina paranna ruumiillisia sairauksia, mutta menetelmä saattaa auttaa selviytymään sairauksien aiheuttamien oireiden kanssa ja tätä kautta parantaa toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. On myös kuitenkin näyttöä siitä, että joihinkin somaattisiin sairauksiin hypnoosilla itsessäänkin olisi parantava vaikutus. Asiaa on kuitenkin useista syistä, kuten metodologisista ongelmista, johtuen vaikea tutkia.

Kun asiakas hakeutuu vastaanotolle, on tärkeä kartoittaa kokonaisvaltaisesta henkilön ongelmatiikkaa ja sen taustalla olevia tekijöitä. 

Puhuttaessa psykiatristen ongelmien hoidosta, hypnoosissa voidaan pääsääntöisesti tehdä samoja asioita kuin keskustelumuotoisissa hoidoissa. Hypnoosin etu on kuitenkin se, että asioita voidaan käsitellä kokemuksellisella tasolla, johon ei välttämättä sanallisesti ole helppo päästä. Ihmisen ongelmat, niin psyykkiset kuin ruumiillisetkaan, ovat harvoin yksitekijäisiä. Hypnoosihoito voikin tuoda ikään kuin uuden ulottuvuuden sairauksien hoitoon, jolloin ongelmia voidaan katsoa useista eri näkökulmista. Joskus lääkäri voi diagnosoida ilman lisätutkimuksia myös ruumiillisia sairauksia. Toisaalta epäilyn herätessä lääkäri voi suositella lisätutkimuksien tekemistä varten esimerkiksi terveyskeskukseen hakeutumista. Hypnoosihoitoa ei tulisikaan antaa, ellei syitä ongelmien taustalla ole kartoitettu ja mahdollisia sairauksia diagnosoitu ja hoidettu asianmukaisesti.

Tältä sivulta saat perustietoa yleisimmistä hypnoosihoidon mahdollisuuksista eri ongelmien hoidossa. Eri sairauksien ja sairausryhmien hoidosta voit lukea lisää myös hypnoosi tieteessä -osiosta.

Miten löydän hypnoterapeutin?

Kun etsit hypnoosihoitoa, tarkista aina Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä, että valitsemasi palveluntarjoaja on terveydenhuollon ammattilainen.

Hypnoosihoitoa hakiessa on syytä kiinnittää huomiota hypnoterapeutin valintaan. Tällä hetkellä Suomessa kuka tahansa voi esiintyä esimerkiksi "hypnotisoijana", "hypnologina", "mentalistina" tai "hypnotistina". Myös erilaiset "elämäntapavalmentajat" ja "coachit" ovat yleisiä palvelua tarjoavien tahojen käyttämiä nimikkeitä. Itse asiassa "hypnoterapeuttia" suojattuna nimikkeenä tai ammattina ei ole Suomessa, tai monissa muissakaan maissa olemassa. Hälytyskellojen tulisikin soida, jos hypnoterapian tarjoaja mainostaa hienolta kuulostavia ulkomailta saatuja nimikkeitä tai diplomeja. Ne eivät ole takeita siitä, että palvelun tarjoajalla olisi riittävä pohjakoulutus antaa hoitoa esimerkiksi masennukseen tai ahdistukseen puhumattakaan traumaperäisistä ongelmista. Hypnoosihoidon antajan tulee olla kouluttautunut myös muilla tavoin, ja hänellä tulee olla laaja tietämys psyykeen rakentumisesta ja toiminnasta. Palveluntarjoajan tulisikin aina mainita pohjakoulutuksensa, ja jos näin ei ole, on tarjoaja lähes poikkeuksetta jotain muuta, kuin terveydenhuollon ammattilainen. Ainoita päteviä hypnoosihoidon antajia ovat lääkärit, hammaslääkärit (vain hammastoimenpiteisiin keskittyvät hypnoosihoidot), psykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat (psykoterapeutin pätevyys), joilla on kliinisen hypnoosin täydennyskoulutus. 

Yksi tapa varmistua riittävästä pohjakoulutuksesta on etsiä hypnoterapeutti Tieteellinen hypnoosi ry:n palveluntarjoajaluettelosta. Yhdistys ei ota jäsenikseen muita kuin psykologeja, psykoterapeutteja, lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, joilla on näin ollen riittävä pohjakoulutus hypnoosihoidon antamiselle. Yhdistyksellä on myös eettinen ohjeisto, johon jokainen jäsen on sitoutunut. Eettisyys on tässä yhteydessä myös sitä, ettei ammattilainen hoida ongelmia, jotka eivät kuulu omaan osaamisalueeseen.

Hypnoosihoito on verrattain turvallista, mutta sen käyttöön liittyy kuitenkin eräitä tekijöitä, jotka vain terveydenhuollon ammattilainen osaa ottaa huomioon. Terveydenhuollon ammattilainen osaa myös arvioida, tarvitaanko ongelman selvittelyssä lisätutkimuksia tai onko ongelma sellainen, jota voisi ajatella hypnoosilla hoidettavan. On toisaalta jo lähtökohtaisesti epäeettistä, että henkilö, joka ei ole terveydenhuollon ammattilainen, hoitaa terveysongelmia. On huomioitavaa, että vain terveydenhuollon ammattilaisen antama hoito on potilasvahinkojen varalta vakuutettua.

Esimerkkejä hypnoterapialla hoidettavista ongelmista


Hypnoosihoidosta on tutkimusnäyttöä mitä erinäisimpiin somaattisiin ongelmiin. Aina raja somaattisen ja psykologisen sairauden/oireen välillä ei ole selvä. Esimerkiksi raskauspahoinvoinnissa on kyse sekä hormonaalisten että psykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Useimmat sairaudet ovatkin niin sanotusti monitekijäisiä.


American Society of Clinical Hypnosis on listannut hypnoosin käyttöalueiksi mm. maha-suolikanavan ongelmat (IBS, koliitit eli suolitulehdukset ja Crohnin tauti), iho-ongelmat (ekseemat, herpes, neurodermatiitti, kutina), anestesia- ja kirurgisiin toimenpiteisiin liittyvät ongelmat, akuutti ja krooninen kipu, palovammojen ensi- ja jälkihoito, kemoterapian aiheuttama pahoinvointi, raskauspahoinvointi, synnytyskivut sekä allergiat ja astma (oireiden lievitys). Usein hypnoosia voidaan käyttää kroonisten sairauksien hoidossa tukemaan sairauden kanssa selviytymistä, jolloin tavoitteena ei ole itse sairauden parantaminen, vaan esimerkiksi oireiden hallinta sekä kyvykkyyden ja selviytymisen tunteen lisääntyminen. Hypnoosia käytetään usein lääkehoidon rinnalla, jolloin lääkitystä voi joissain tapauksissa vähentää. 


Elämäntavat

Elämäntapojen muuttaminen on yksi monimuotoisimmista haasteista, johon voidaan niin ikään antaa hypnoosilla apua. Esimerkiksi painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen ovat yleisimpiä syitä hakeutua hypnoosivastaanotolle. Hypnoosi on harvoin ainoa keino saavuttaa pysyviä elämäntapamuutoksia, mutta suggestioiden kautta voidaan vaikuttaa moneen haasteelliseksi koettuun tekijään. Rentoutumisharjoituksilla on itsessään vaikutusta esimerkiksi verenpaineeseen. Motivaatiotekijöitä voidaan niin ikään työstää hypnoosissa. Työskentely on usein pitkäjänteistä ja ratkaisukeskeistä. Tässäkin ongelmassa voidaan hypnoosissa mennä tutkimaan kuitenkin myös syvempiä, esimerkiksi syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä.


Tupakasta vieroittautuminen hypnoosilla


Hypnoosin käytöstä tupakasta vieroittautumiseen on pitkä kliininen kokemus. Jokaisella hypnoosia vieroittautumiseen käyttävällä ammattilaisella on erilainen lähestymistapa asiaan. Jotkut tekevät kertahypnooseja ja toisilla hoito saattaa käsittää viisikin kertaa. Usein hypnoosissa tehtävä hoito perustuu suhteellisen standardoituun protokollaan, jossa käydään läpi tietyt pääasiat. Tärkeintä on näkemykseni mukaan kuitenkin hypnoosihoidon räätälöiminen vieroittautujan omaa tupakkasuhdetta vastaavaksi, jolloin kaikille yhteisten suggestioiden lisäksi keskitytään juuri asiakkaan ongelmakohtiin. Tämä erottaa ammattilaisen antaman yksilöhypnoosihoidon esimerkiksi tarjolla olevista hypnoosiäänitteistä ja ryhmämuotoisesta hypnoosista. 


Tieteellinen näyttö hypnoosihoidon tehokkuudesta tupakasta vieroittautumiseen on osin ristiriitaista ja osin puutteellista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tehoa olisi olemassa. Laadukasta tieteellistä tutkimusasetelmaa asiasta on vaikea luoda. Tutkimusasetelmissa annetaan usein jokaiselle hoidettavalle täsmälleen samansisältöinen hoito, mikä unohtaa lopettajien yksilölliset tarpeet. Sama koskee jo aiemmin mainittua ryhmämuotoista hoitoa. Kliininen kokemus on kuitenkin se, että useimmat hyötyvät hypnoosihoidosta verrattuna tavanomaisiin vieroittautumismenetelmiin, kuten nikotiinikorvaushoitoon tai lääkitykseen, puhumattakaan lopettamisesta ilman mitään apukeinoa. Hypnoosihoito on oikein valituille tupakoinnin lopettajille ja riittävän pohjakoulutuksen saaneen ammattilaisen antamana sangen turvallinen hoitomuoto, jolla on vähän tunnettuja haittavaikutuksia. Osa jää kiinni nikotiinikorvaushoitoihin ja toisaalta lääkitykseen liittyy riskejä. Tästä huolimatta niitäkin voidaan harkinnan mukaan toki käyttää, mutta kliinisen kokemuksen tuoman tiedon perusteella hypnoosihoitoa voidaan pitää erittäin varteen otettavana vaihtoehtona tai muiden hoitojen täydentäjänä vieroittautumisessa, vaikka tutkimuksellinen näyttö ei ole tähänastisesti voinut osoittaa sen ylivertaisuutta.


Oma lähestymistapani tupakasta vieroittautumiseen hypnoosilla on integratiivinen. Kaikki alkaa arviointikäynnistä, jossa käydään läpi asiakkaan tupakointihistoriaa ja tupakointiin liittyviä henkilökohtaisia merkityksiä. Myös tupakoinnin ns. haitta-hyötysuhdemalli on keskeisessä osassa lähestymistavassani motivaatiotekijöitä unohtamatta. Tupakointiin liittyy fyysisen riippuvuuden lisäksi paljon ehdollistumista (ns. tapariippuvuus), joiden kautta on vuosien saatossa syntynyt ankkuroitumista eli kiinnittymistä tupakkaan. Jo pienet aistimukselliset vihjeet, kuten tupakan haju tai tuttu tupakointiin liittyvä paikka, saa mieliteon liikkeelle. Näiden ankkureiden ns. luhistaminen on tärkeä osa hoitoa. Luhistuneiden ankkureiden tilalle on tarkoitus luoda positiivisia ankkureita, jotka liittyvät tupakoimattomuuteen. Asiakkaan pystyvyyttä ja motivaatiota kasvatetaan, ja toisaalta irtaantumista tupakoinnista edistetään. Tämä kaikki tehdään hypnoosissa, jossa syvempi kokemuksellinen taso on läsnä. Integratiivisuudella tarkoitetaan tradiotionaalisten ja uudempien hypnoosimenetelmien luovaa ja monipuolista käyttöä. Ihmiset ovat yksilöitä, joten integratiivisuudella kasvatetaan todennäköisyyttä siihen, että menetelmäjoukosta useampi suggestio tai työskentelymenetelmä puhuttelee asiakasta. Hoitoa annetaan 2 sessiota, joten koko prosessiin varataan 3 käyntikertaa, joiden on tarkoitus toteutua 2-4 viikon aikajänteellä.



Psykologisia ja psykosomaattisia ongelmia

Sosiaalinen ahdistus ja esiintymisjännitys


  • Erilaisissa muodoissa ja eriasteisena hyvin yleinen ongelma
  • Sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla niin syvää, että henkilö vetäytyy täysin vuorovaikutustilanteista. Esiintymisjännitys taas saattaa vaikuttaa vaikeimmissa muodoissa jopa uravalintaan tai uran etenemiseen.
  • Ahdistusongelmatiikka saattaa aiheuttaa päihteiden väärinkäyttöä
  • Hypnoosi saattaa olla hyvinkin tehokas jopa ainoana hoitomuotona riippuen ongelmatiikan syistä ja syvyydestä
  • Taustalla saattaa olla esimerkiksi jokin tietty epäonnistunut esiintymistilanne, joka on synnyttänyt syviä häpeäntunteita. Hypnoosilla voidaan esimerkiksi ikään kuin korjata tätä kokemusta mielikuvissa, jolloin myös sen aiheuttamat tunteet hälvenevät
  • Myös erilaisten rentoutumistekniikoiden opettelu on tärkeä osa hoitoa
  • Kuten monissa muissakin ongelmissa, on esiintymisjännitykseenerilaisia hypnoottisia harjoitteita lukemattomia. Huolellisella lääkärin tekemällä kartoituksella ja diagnostiikalla voidaan valita juuri asiakkaalle sopivimmat tekniikat.
  • Joskus ahdistus ja jännitys eivät lievity pelkällä hypnoterapialla. Tällöin on mahdollista aloittaa lääkitys ja/tai pohtia psykoterapian mahdollisuutta.

Unettomuus


  • Unettomuus ja muut unihäiriöt ovat yksi yleisimmistä lääkäriin hakeutumisen syistä
  • Joskus häiriön taustalta löytyy jokin ruumiillinen sairaus, kuten uniapnea tai epilepsia
  • Useammin taustalla on kuitenkin henkiseen hyvinvointiin vaikuttavia syitä, joihin tulee paneutua kokonaisvaltaisesti
  • Hypnoosin käyttö unihäiriöiden hoidossa voi perustua esimerkiksi hyvin syvien rauhoittavien mielikuvien luomiseen tai rentoutumistekniikoiden opetteluun. Hypnoosi usein syventää näiden kokemuksellisuutta, jolloin niiden vaikutuskin tehostuu.
  • On tärkeä selvittää kattavasti unihäiriöiden taustalla olevia syitä ja osata epäillä myös vakavampia sairauksia niiden taustalla. Tässä mielessä lääkäri tai psykoterapeutti on paras mahdollinen ammattihenkilö selvittämään ja hoitamaan unihäiriöongelmatiikkaa.

Krooniset kiputilat


  • Monet sairaudet voivat aiheuttaa kipuja, jotka pahimmassa tapauksessa kroonistuvat aiheuttaen pitkäaikaista ja invalidisoivaa kärsimystä
  • Kyse voi olla kipuaistimuksesta vastaavan hermoston ylivirittymisestä, joka jatkuu, vaikka todellinen kivun aiheuttaja on jo poistunut
  • Kipuun liittyy aina myös emotionaalinen komponentti, jota voidaan hoitaa hypnoosilla
  • Joskus on mahdollista kohdentaa hypnoosihoitoa myös itse kipuaistimusta käsitteleviin järjestelmiin, jolloin vaikutetaan myös ruumiilliseen kipuaistimukseen
  • Kiputiloja ei tule hoitaa hypnoosilla ennen kipujen syiden selvitystä. Lääkärillä on tarvittava asiantuntemus diagnostiikasta ja mahdollisten lisätutkimusten tarpeen arvioinnista.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)


  • Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on ns. poissulkudiagnoosi, mikä tarkoittaa sitä, että muut vatsavaivojen syyt, kuten kelia, tulehdukselliset  suolistosairaudet ja laktoosi-intoleranssi on suljettu pois luotettavasti oireiden taustalta
  • Oireina ovat mm. vatsakivut ja suolen toiminnan häiriöt, kuten vaihteleva ripuli ja ummetus
  • Hypnoosin tehosta IBS:n hoidossa on tieteellistä näyttöä ja sen tutkimus on tällä hetkellä vilkasta
  • Tarkkoja psykologisten interventioiden vaikutusmekanismeja ärtyvän suolen oireyhtymään ei vielä tunneta, mutta niiden ajatellaan olevan suoliston hermostolliseen säätelyyn pohjautuvia

Ahdistus

  • Ahdistus on ihmisen normaali tunnetila
  • Aiheuttaessaan kohtuutonta kärsimystä, joka vaikuttaa toimintakykyyn ja hyvinvointiin, voidaan sitä hoitaa lääkkeellisin ja/tai psykologisin menetelmin
  • Erilaisten rentoutus- ja hengitysharjoitusten opettelu on ahdistushäiriöiden perushoitoa, mutta vaikeammassa ja monimutkaisemmassa tilanteessa siihen voidaan liittää psykologisia hoitomenetelmiä
  • Ahdistushäiriöiden hypnoosihoidossa on monenlaisia variaatioita, joita voidaan kokeilla yksilöllisesti