Hypnoosi synnytyksessä

11.09.2019

Hypnoosia voidaan käyttää apuna monin tavoin sekä raskauden että itse synnytyksen aikana. Raskauteen liittyy usein aamupahoinvointia, joka nimestään huolimatta jatkuu usein myös päivällä. Pahoinvoinnin vähentämiseen on olemassa yksinkertaisia hypnoosissa annettavia suggestioita ja myös ns. ideomotorisia vasteita voidaan hyödyntää.

"Hypnosynnytys" tarkoittaa synnytystapahtumaa, jossa synnytetään enemmän tai vähemmän hypnoosia apuna käyttäen. Tämä voi tarkoittaa sitä, että hypnoterapeutti on synnytyksessä mukana, tai kuten useammin on asian laita, hypnoterapeutti on opettanut asiakkaalle itse-hypnoosia, jota asiakas käyttää itsenäisesti synnytyksen aikana. Yleisimmin hypnoosia käytetään synnytyksessä kivun lievitykseen. Useimmat synnyttäjät kokevat synnytyskivun olevan pahinta kipua, jota he ovat koskaan kokeneet, mutta kokemus on hyvin vaihtelevaa (Niven & Murphy-Black, 2000).

Toinen yleinen keino on opettaa synnyttäjälle tapoja hallita omaa ajankulun kokemusta. Tässä tekniikassa kivuliaiden supistusten tullessa, synnyttäjä ikään kuin kelaa aikaa siten, että supistusperiodin koettu aika lyhenee. Tekniikka perustuu siihen tosiasiaan, että hypnoosissa ajantaju ns. distortoituu eli jokin tietty aikajakso voi tuntua hyvin lyhyeltä. Tämä näkyy yleisesti siinä, että hypnoosin jälkeen hypnotisoitu kokee olleensa hypnoosissa vain muutamia minuutteja, vaikka todellisuudessa aikaa on kulunut paljon enemmän. Erilaiset lantion puudutustekniikat ovat käyttökelpoisia synnytyksen kivunhallinnassa. Tekniikoita kivunlievitykseen on useita ja niistä voi lukea tarkemmin kivunlievitykseen keskittyvästä artikkelista.

Hypnoosilla voidaan myös harjoitella synnytystä etukäteen käymällä hyvin elävästi kokemuksellisella tasolla synnytystapahtumaa läpi. Hypnoosissa voidaan tehdä myös monia rentoutumisharjoitteita, jotka auttavat synnytystilanteen hallinnassa. Tärkeintä on itse-hypnoosin opetteleminen. Hypnoosissa olo ei vaikeuta synnytystä ja vastaa enintäänkin ilokaasulla saatavaa tajunnan muutosta. Oikein valituilla synnyttäjillä hypnoosi on turvallista.

13 tutkimusta käsittäneen review-artikkelin tuloksissa todetaan, että hypnoosi on tutkimusten mukaan tehokkaampaa kuin ns. standardi lääketieteellinen hoito, tukineuvonta ja synnytysryhmissä annettu valmennus sekä kivunhallinnassa että muissa synnytykseen liittyvissä ongelmissa. Mainittavaa on, että joissakin tutkimuksissa hypnoosihoidon on todettu olevan yhteydessä vauvan korkeampiin Apgar-pisteisiin (Harmon, Hynan & Tyre, 1990; Vandevusse et al., 2007) ja lyhyempään 1. vaiheen synnytykseen (Davidson, 1962; Harmon et al., 1990; Jenkins et al., 1990), joka on usein kivuliaimpia synnytysvaiheita, ja jossa kipulääkettä pyydetään runsaasti (Harms, 2004).

J.A. Davidson. An assessment of the value of hypnosis in pregnancy and labour. British Medical Journal, 2 (1962), pp. 951-953

T. Harmon, M. Hynan, T. Tyre. Improved obstetric outcomes using hypnotic analgesia and skill mastery combined with childbirth education. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 58 (1990), pp. 525-530

R.W. Harms. Mayo clinic guide to a healthy pregnancy. Harper Resource, New York, NY (2004)

M.W. Jenkins, M.H. Pritchard. Hypnosis: Practical applications and theoretical considerations in normal labour. British Journal of Obstetrics and Gynaecology, 100 (1993), pp. 221-226

C. Niven, T. Murphy-Black. Memory for labor pain: A review of the literature. Birth: Issues in Perinatal Care, 27 (2000), pp. 244-253

L. VandeVusse, J. Irland, M. Berner, S. Fuller, D. Adams. Hypnosis for childbirth: A retrospective comparative analysis of outcomes in one obstetrician's practice. American Journal of Clinical Hypnosis, 50(2007), pp. 109-119