Hypnoosi ja aivojen pelkokokemusta välittävät rakenteet

22.09.2018

Hypnoosia käytetään yleisesti ns. hammaslääkäripelon hoidossa. Toivottuja vaikutuksia ovat mm. välttämiskäyttäytymisen väheneminen, äärimmäisen pelon ja ahdistuksen kontrollointi sekä hammasoperaatioista johtuvan kiputunteen väheneminen. Hampaisiin ja suuhun kohdistuvien toimenpiteiden pelko on ainutlaatuista, sillä mihinkään muuhun kehonosaan ei ole liitetty niin paljon pelkoa. Hammaslääkäripelon neuraalisia mekanismeja on tutkittu paljon. Tätä pelkoa välittävissä aivoradastoissa on huomattu olevan eroavaisuuksia mm. käärmepelkoon verrattuna. Myös sukupuolten välillä on eroja. Mantelitumake (amygdala), aivosaareke (insula) ja etummainen singulaarikorteksi muodostavat niin sanotun pelkoradaston, joka välittää yksilön ahdistus- ja pelkoreaktioita.

Halsbandin ym. (2015) funktionaaliseen magneettikuvaukseen pohjautuvassa tutkimuksessa tutkittiin tätä ihmisen pelkoa välittävän radaston funktionaalisia muutoksia hypnoositilassa. Hammaslääkäripelosta kärsivälle ja kontrolliryhmälle näytettiin animoitua audiovisuaalista pelkoa herättävää materiaalia ja vastaavasti neutraalia materiaalia. Molemmat ryhmät saivat myös hypnoosihoitoa. Pelkoryhmässä videon jälkeistä aktivaation lisääntymistä nähtiin vasemmalla mantelitumakkeessa, molemminpuolisesti anteriorisella singulaarikorteksilla, insulassa ja hippokampuksessa. Hypnoositilassa näillä kaikilla alueilla nähtiin aktivaation vähenemistä sekä pelkoryhmällä että kontrolliryhmässä. Yksinkertaistettuna pelosta vastaavien aivoradastojen toiminta siis väheni hypnoositilassa.

Tutkijat pitävät tuloksia neurotieteellisenä todisteena hypnoosin tehosta hammaslääkäripelkoon.

Halsband, U., & Wolf, T. (2015). Functional changes in brain activity after hypnosis in patients with dental phobia. Journal of Physiology (Paris), 109(4-6), 131-142.