Hypnoosi tieteessä

On tärkeää tarjota terveydenhuollon potilaille ja yksityissektorin asiakkaille tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa. Tämä välttämättömyys on myös kirjattu lääkärien eettiseen ohjeistoon. Hypnoosilla on valitettavasti historiallisista syistä maaginen leima, ja lisäksi terveydenhuollon ammattilaisillakaan ei välttämättä ole riittävää tietoa hypnoosista, jolloin se voidaan helposti ajatella kuuluvaksi niin kutsuttuihin uskomushoitoihin. Tilannetta ei paranne se, että Suomessa esimerkiksi hypnoterapeutin nimikettä ei ole suojattu, kuten esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan nimikkeiden kohdalla on tehty. Mystisyyttä lisäävät erilaiset TV:ssäkin näytetyt lavashowt, joissa hypnoosia käytetään eittämättä väärin ja vastuuttomasti. 


Tieteellistä näyttöä hypnoosihoidon tehosta on kuitenkin runsaasti niin neurotieteissä kuin empiirisissä tutkimusasetelmissakin. Hypnoottinen tila voidaan siis nähdä aivotoimintojen muutoksina ja sen tehokkuus monien sairauksien ja oireiden hoidossa on tieteellisesti todistettu. Aivotoimintoja on mitattu mm. funktionaalisella magneettikuvauksella, elektroenkefalografialla ja komputationaalisilla malleilla. Hypnoosin hoidollista käyttöä puoltaa myös useissa tutkimuksissa todettu hoidon turvallisuus oikealle potilasryhmälle annettuna ja asiaan lisäkoulutusta saaneen terveydenhuollon ammattilaisen antamana.


Tälle sivustolle on kerätty kiinnostavia tutkimuksia ja mini-artikkeleita hypnoosin saralla. Lisätietoa saa lähdeviitteistä.

Hypnoosia voidaan käyttää apuna monin tavoin sekä raskauden että itse synnytyksen aikana. Raskauteen liittyy usein aamupahoinvointia, joka nimestään huolimatta jatkuu usein myös päivällä. Pahoinvoinnin vähentämiseen on olemassa yksinkertaisia hypnoosissa annettavia suggestioita ja myös ns. ideomotorisia vasteita voidaan hyödyntää.

Kivussa on ainakin kolme komponenttia ja se on aina subjektiivista. Kipu on tuntemus, mutta sisältää aina myös emotionaalisen merkityksen. Niinpä kipu tuntuu usein epämiellyttävältä ja saa aikaiseksi negatiivisia tunteita ja reaktioita. Kivun kroonistumisen seurauksena saattaa syntyä masennus- ja stressireaktioita. Useat tutkijat ymmärtävätkin...

Ärtyvän suolen oireyhtymä on hyvin yleinen. Väestötasolla siitä kärsii maailmanlaajuisesti 11 % aikuisista. Oireistoon kuuluu vatsakipujen lisäksi vaihteleva ripuli- ja ummetustaipumus. Diagnostiikka on poissulkevaa, mikä merkitsee, ettei oireistolle ole löydettävissä mitään tiettyä spesifistä maha-suolikanavan sairautta. Noin 50 % apua hakevista...